Lasten ja nuorten hyvinvointi Kärkölässä

Olen jo pitkään ollut huolissani lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Liki kaksi vuosikymmentä olen työskennellyt asian parissa niin vapaaehtoisena yhdistystyössä, julkisella ja yksityisellä sektorilla. Konkreettisin ja vaikutukseltaan laajin vaikutuskeinoni on ollut toimia Mannerheimin lastensuojeluliiton tukioppilastoiminnan kouluttajana. Noin tuhannen koulutustunnin pohjalta minulle on muodostunut kuva toimivista käytänteistä vaikuttaa yläkoululaisten hyvinvointiin koulussa.

Havahduin lasten ja nuorten pahoinvointiin jo 2000-luvun alussa, kun oma esikoiseni syntyi. Lähdin mukaan Mannerheimin lastensuojeluliiton toimintaan. Sitä kautta pääsin kouluttautumaan tukioppilastoiminnan kouluttajaksi. Ja sitä kautta vaikuttamaan lasten hyvinvointiin koulumaailmassa. Myöhemmin olin 10kk hankekoordinaattorina MLL:n uudenmaanpiirin tukioppilastoiminnan koordinaattorina ja kouluttajana. N.100 4-16h koulutusta pitkin Uuttamaata, avasi hyvin koulumaailman haasteita. Samalla myös hahmottui kokonaiskuva siitä, mikä oikeasti vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin koulussa. Hyvin nopeasti havaitsin, että ne ensimmäiset minuutit opettajahuoneessa, kun aamulla sinne astuin, antoivat kuvan tukioppilastoiminnan laadusta ja sitä myöden sen vaikuttavuudesta. Nämä koulutettavat nuoret (yleensä n.15v.) olivat kaikkialla hyvin samanlaisia. Lasten hyvinvointiin siis vaikutti eniten koulun yleinen ilmapiiri ja henki.

Tässä kohtaa lienee paikallaan avata tukioppilastoiminnan ideaa. Toiminnan painopiste on siis ennaltaehkäistä oppilaiden kesken tapahtuvaa kiusaamista, syrjimistä, päihteidenkäyttöä, jne. Kuulostaa valtavilta haasteilta nuorten ”hoidettavaksi”. Lääke kuitenkin oli yksinkertainen! Vertaistuen malli ja yhteisöllisyyden lisääminen mm. osallistamisen kautta, auttaa näihin kaikkiin edellä mainittuihin. Tukioppilaat ottavat vastaan kaikki uudet oppilaat. Kaikille nimetään omat pari vuosiluokkaa ylempänä olevat tukioppilaat, jotka ohjaavat uudelle luokalle mm. ryhmäytystä(eli saadaan hauskojen eri leikkien ja tehtävien avulla ryhmän jäsenet tutustumaan toisiinsa, toimimaan kokonaisena luokkana toistensa vahvuuksia ruokkien ja heikkouksia tukien), kouluviihtyvyyteen ja yhteisöllisyyteen taas vaikutetaan erilaisilla kouluarkeen sujahtavilla tapahtumilla, kuten ystävänpäiväradio, väriviikko, jolloin puetaan erivärisiä vaatteita kunakin päivänä, leikkitunteja jne. Vain mielikuvitus on rajana mitä kaikkea nuoret voivatkaan keksiä yhteiseksi tekemiseksi. Ja mitä vankempi jalansija näillä toiminnoilla koulussa on, sitä suurempi osa koulun nuorista siihen osallistuu.

Isoja asioita siis syvemmältä tarkoitusperältään! Tukioppilaiden koulutuksessa siis panostettiinkin siihen, että tukioppilailla oli tähän riittävät eväät. Ymmärrys tekemisen perimmäiseen tarkoitukseen, kyky nähdä ongelmatilanteet, sekä rutkasti konkreettisia välineitä toiminnan toteuttamiseen. Koulutuksia oli useita erilaisia, jolloin me kouluttajat pystyimme vastaamaan kunkin koulun erityistarpeeseen.

Nyt on syytä taas kurkistaa siitä opettajanhuoneen ovesta sisään… Opettajahuoneen ilmapiiri, ja tukioppilaskouluttajan vastaanotto, on täysin verrannollinen toiminnan laatuun. Mikäli tukioppilastoimintaa ei arvosteta tarpeeksi, ei sille anneta koulussa tilaa. Tietenkin kaikki opetussuunnitelman ulkopuolinen ja ”ylimääräinen” toiminta sotkee opettajien varsinaista työtä. Mutta niin sotkee ne kiusaamiset, ristiriitatilanteet ja luokan huono ilmapiirikin!

Nämä samat keinot kuin tukioppilastoiminnan pohjalla, voidaan laajentaa koskemaan kokonaista kuntaa. Tismalleen samat toimet; yhteisöllisyys, osallistaminen ja hyvä yhteishenki, pitävät tämän meidän yhteisömme, Kärkölän, elinvoimaisena ja positiivisesti orientoituneena! Nyt vain täytyy suunnata energiat siihen yhteiseen tekemiseen. Täysin tyhjästä harvoin syntyy mitään suurta ja mullistavaa. Negatiivisuus kasvattaa negatiivisuutta ja positiivisuus taas positiivisuutta. Itse olen valinnut tuon jälkimmäisen tien vaikuttaa ja suhtautua elämään. Jos huomaan epäkohtia, niin uskallan niihin puuttua. Riittävä tieto ja taito toiminnan perustana on välttämätön, jotta on välineet toteuttaa oikeasti toimivia ratkaisuja. Kunnan suunta näyttää valoisalle ja se on rikkaus, kuinka monipuolista osaamista on esimerkiksi Kärkölä-ryhmän ehdokkaissa. Mennään siis kohti tulevaa yhdessä toistemme vahvuuksia ruokkien ja heikkouksissa tukien!

Avaan vielä vähän sitä, kuka on Nana Kirkkomäki, sillä en ole vain ”tukioppilastoiminnanmies”. Täytin tänä keväänä 41v. Lapseni ovat 13 ja 17 vuotiaat. Synnyin Kärkölässä ja kävin peruskouluni täällä. 20 vuotta viihdyin muualla, mutta viisi vuotta sitten palasin Kärkölään, koska olen kyllä maalaislapsi henkeen ja vereen, ja halusin kasvattaa lapseni myös täällä maalla. Olen opiskellut puusepäksi ja muutenkin kulttuurialaa, lisäksi yrittäjäksi, painopisteenä luovat alat. Nyt opiskelen kasvatusalalla Nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi, tällä hetkellä opiskelu tapahtuu koulutussopimuksella Kärkölän nuorten työpajalla. Sen lisäksi, että työskentely siinä on ihan mahtavaa, on myös hyödyllistä nähdä, kuinka kunnan hallinto toimii siinä taustalla.

Työhistoriaa on kertynyt runsaasti erilaisista keittiötöistä niin kahvilasta, suurkeittiöstä puolustusvoimilla, kuin keittäjän päiväkodissa. Päiväkotimaailmassa minut nykäistiin keittiöstä lastenhoitajaksi. Siinä välissä on tuo koordinaattorin pesti MLL:llä. Lapset ja nuorisotyö taas aikanaan johti yksityiseksi perhepäivähoitajaksi ja koulunkäyntiohjaajaksi yläasteelle. Viimeiset vuodet olen tehnyt kulttuurituottajan töitä ”kesätöinäni”. Viime kesänä olin Lahdessa kuvattavan täyspitkän elokuvan tuotantopäällikkönä. Rankka, mutta todella antoisa pesti! Sen jälkeen uskaltauduin myös mukaan politiikkaan. Se oli itselleni osoitus siitä, että kyllä rahkeet riittävät melkein mihin vaan, kun se ei ole 40h/viikko työskentelyä. Sairastan siis MS-tautia, olen sairastanut jo reilu kymmenen vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeellä olen ollut viimeiset kuusi vuotta, sillä toimintakykyni ei riitä täysipäiväiseen työskentelyyn ja vaihtelee vuodenaikojen mukaan, joten siksi nuo kesätyöt. ;) Sairauteni myötä olen siis hyvin perillä siitä, millaista on elää vammaisena yhteiskunnassamme.

Lasten ja nuorten hyvinvointi Kärkölässä kuva